Vauvakuplassa(ko)

Elämää kolmen lapsen äitinä on nyt takana kuusitoista päivää. Uskomatonta miten kaksi viikkoa mennyt näin nopeasti. Miten ne viimeiset raskausviikot kului niin hitaasti kun tämä vauva-arki menee tälläistä vauhtia?

Onhan se tosiasia ettei siinä vauvakuplassa pysty samanlailla elellä kun perheessä on taapero sekä esiteini. Onneksi olen saanut myös pesiä vauvan kanssa ihan rauhassa ja olla ihokontaktissa, onhan se tärkeää äidille, vauvalle ja maidontuotannolle mikäli tuntuu ettei maito kunnolla nouse. Onneksi itselläni sitä ongelmaa ei ole, päinvastoin melkein kun maitoa on nyt jo liki litran pakkasessa pumpattuna..

Tuoreet isosiskot ovat ottaneet vauvan hyvin vastaan. Evelinellä on ajottain puskenut pientä mustasukkaisuutta mutta ei sen suuremmin tai niin paljon mitä pelättiin. Tosin, ehtiihän tässä vielä.
Yöt on sellaista aikaa kun Evelinelle ei kelpaa kukaan muu paitsi minä ja silloin nousee mustasukkaisuutta. Etenkin kun vauva tulee tissille. Yöt on muutenkin nyt levottomia Evelinelle mutta sujuu jo paremmin onneksi kun viikko sitten, eli ehkä pikkuhiljaa alkaa tasoittua taas yötkin.
Muuten on Eveline ottanut vauvan hyvin vastaan, olisi jatkuvasti halimassa, pussailemassa, silittelemässä, kutittelemassa sekä sylittelemässä vauvaa. Hokee myös suloisesti monesti päivässä; ”pöpö beibi” eli söpö vauva.

Maxine on myös ihan rakastunut. Kun saavuttiin kotiin vastasyntyneen kanssa Maxine totesi ”voisin vain tuijottaa tätä vauvaa, hän on niin ihana”.
Hän nauttii myös kun on niin iso ja saa pientä vastuuta, esimerkiksi voi nostaa vauvan syliin unipesästä jos vauva alkaa kitisee tai vaikka pukemaan housut vauvalle. Ja helpottaa se meitä vanhempiakin kun Maxine on näin reipas ja haluaa auttaa, pystyy luottaa että osaa pitää vauvaa oikein sylissä kun itse käy vaikka vessassa.

Vauva on hyvin tyytyväinen tapaus, ainakin vielä näin kaksi viikkoisena. Nukkuu ja syö enimmäkseen. Raskausaikana hirvitti hieman alkuyöt koska vauva oli mahassa silloin hyvin aktiivinen. Onneksi tämä pelko osoittautui turhaksi! Vauva on heti alusta asti löytänyt päivä ja yö rytmin, onneksi. Hän selvästi rupeaa yöunille ilta kymmenen- puoli yhdentoista aikaan sekä herää aamulla kahdeksan- puoli yhdeksän aikaan ja silloin hän on myös pisimmän ajan hereillä. Helpottaa omaa aamua kun saan rauhassa tehdä isommille tytöille aamupalan sekä itsekin syödä kun vauva on tyytyväisenä sitterissä.
Yöt meillä menee yllättävän hyvin. Maxine ja Eveline oli alusta asti huonoja nukkujia mutta tämä vauva nukkuu kolmesta jopa neljään tuntiin yhteen jaksoon. Mutta se että vauva nukkuu yöllä ei tarkoita aina että me Markon kanssa nukutaan, koska onhan meillä Eveline…

Huomenna alkaa se arki sitten kunnolla. Marko palaa töihin ja jään tyttöjen kanssa yksin. Yleensä meillä kuluu aamupäivät puistoissa mutta tää alkuviikko pysytään kyllä (valitettavasti) sisällä kun Evelinelle iski järkyttävä räkätauti ja saa nähdä onko kurkunpääntulehduskin tekemässä tuloaan. Eli pitää miettiä mitä keksitään alkuviikoksi…

Kuvat: Waris-Wörlin Photography

Pidät ehkä myös näistä

2 kommenttia

  1. Kiva lukea teidän kuulumisia ☺️ ja tsemppiä arkeen, tiedän että pärjäät kun oot supernainen ❤️

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *