Apua, pitää ihan luntata mikä viikko meneillään. Kaipa tää on normaalia kun jo kolmas raskaus niin ei muista mikä rv meneillään?
Alle 100 päivää laskettuun päivää, eli alle 100 päivää niin meillä on pienen pieni tuhiseva nyytti kanssamme, kolmas tyttö. Tuntuu uskomattomalta. Melkein kyynel jo onnesta vierähtää poskea pitkin.
Tämä tulee olemaan meidän viimeinen lapsi eli luontevasti myös se viimeinen raskaus minkä saan kokea. En koe että olen mikään hyvä odottava äiti. Koen ettei vartaloni, kroppani ole tähän luotu. Vaikka tykkään pyöreästä, kasvavasta vatsastani ja liikkeiden tunteminen on jotain aivan sanoin kuvaamatonta niin en voi hyvin odotusaikana, en fyysisesti enkä nyt tässä raskaudessa henkisesti.